keltainen_80pvää_kansi.png
pää alas_2.jpg
nettisivujen kansikuvatapetti sinivalk.png
keltainen_80pvää_kansi.png

80 päivää


SCROLL DOWN

80 päivää


80 päivää

seinämaalausnäyttely 22.2.-12.5.2019

Kevään 2019 Vantaan taidemuseon näyttely on nimeltään 80 päivää. Taiteilijat ovat maalanneet teokset suoraan taidemuseon näyttelytilan seinille. Näyttelyn isoja teemoja ovat katoavaisuus ja ohikiitävyys,
sillä teokset ovat olemassa vain hetken: ne syntyivät helmikuussa ja tuhoutuvat toukokuussa,
kun ne maalataan peittoon uuden näyttelyn tieltä. Teokset ovat olemassa siis 80 päivää.
Näyttelyn on kuratoinut kuvataiteilija Jani Leinonen.

80 päivää -näyttelyn kaikki taiteilijat tulevat maalauksen erilaisista traditioista. Taiteilijat ovat Warda Ahmed, Maarit Hedman, Riikka Hyvönen, Niina Mantsinen, Mari Rantanen, Rives, Sampsa, Vidha Saumya, Speek, Anne Tompuri, Marianna Uutinen ja Janne Wiljakainen.

Näyttelyssä on esillä myös dokumentaatiota teosten syntyprosesseista, jotka ovat olleet kiinnostavia ja erilaisia: yksi taiteilija on nopea, toinen hidas, maalaaminen on rauhallista ja siisti tai ronskia ja fyysistä.

Merkittävä osa museon näyttelytilasta on varattu seinämaalaustyöpajoihin osallistuvien käyttöön. Työpajat on suunnattu eri ikäisille osallistujille päiväkoti-ikäisistä lukiolaisiin. Levytetty seinäpinta tulee täyttymään yli neljänkymmenen ryhmän voimin tehdyistä seinämaalauksista ja -teksteistä. Samoin kuin itse näyttelyssä, teokset ovat tilapäisiä ja peittyvät osin tai kokonaan aina seuraavan ryhmän tullessa työskentelemään. Myös työpajojen tuloksiin on mahdollista tutustua näyttelyn yhteydessä.

Näyttelyn yhteistyökumppanina toimivat Dripit.fi ja Tikkurila Oyj.

pää alas_2.jpg

Korson kriminaalit


Korson kriminaalit


näyttely on päättynyt

KORSON KRIMINAALIT ARTSIN LÄMPIÖSSÄ 25.10.2018-17.3.2019

Syyskuussa 2018 ilmestynyt Korson kriminaalit -kirja kertoo 1960–80-luvuilla Korsossa toimineesta nuorisojoukosta, joka ansaitsi rahaa muun muassa viinan ammattimaisella trokaamisella, varkauksilla, shekkipetoksilla, kiristyksellä ja parituksella. Kirjaa varten kirjailija Ansu Kivekäs haastatteli aikamiehiksi varttuneita entisiä kriminaaleja. Projektin yhteydessä Ville Juurikkala kuvasi entisistä kriminaaleista vaikuttavat muotokuvat, jotka ovat esillä Artsin lämpiössä. Korson kriminaalit -valokuvanäyttely on itsenäinen osa Artsin Suomi Finland 101 -näyttelyä.

Ville Juurikkala on vantaalaislähtöinen valokuvaaja, musiikkivideo- sekä elokuvaohjaaja. Hän on valokuvannut promootiokuvia sadoille eri artisteille sekä tehnyt valokuvakirjoja, musiikkivideoita ja dokumenttielokuvia ympäri maailmaa.

Ansu Kivekäs on vantaalainen kirjailija. Hän on kirjoittanut useita kiitettyjä ja palkittuja nuortenkirjoja sekä rikosromaanin Perhosveitsi.

Juurikkalan valokuvia täydentävät haastattelutallenteista kootut tarinat, jotka on yleisölle kuunneltavaksi editoinut Juha Hujanen. 

Yleisön pyynnöstä näyttelyn jatkuu aluperäistä suunnitelmaa (25.10.2018-13.1.2019) pidemmälle 17.3.2019 asti. Näyttelyn jatkoaika on omistettu Rauski Lehmusvyöryn (1951-2019) muistolle.

Ville Juurikkala kertoo projektin herättämistä ajatuksista:

”Olin ensin ajatellut tätä vanhan Los Angeles-tuttuni Estevan Oriolin tyyliin, mutta tajusin ettei näistä tullutkaan sillä tavalla rajuja. Eniten läsnä on herkkä ihminen.

Aloin miettiä miten me kaikki olemme ihmisiä, mutta yhtä lailla me kaikki teemme pahaa elämämme aikana. Jotkut tekevät rikoksia - toiset vain elävät nyky-yhteiskunnan ihanteiden mukaan. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvana on hyvin vaikea nähdä itseään yhtään muotokuvien ihmisiä parempana.

Mä en tarkoita tätä puolustamaan rikoksia. On vain hyvä nähdä rehellisesti mitä tarkoittaa kun elämme sellaisten ihanteiden mukaan missä älyn voimalla palvomme nuoruutta, nopeutta ja lyhytnäköistä ’jatkuvaa kasvua’. Kokemuksen viisautta ja hitaampaa elämää emme osaa arvostaa.”

nettisivujen kansikuvatapetti sinivalk.png

Suomi Finland 101


Suomi Finland 101


Näyttely on päättynyt

suomi finland 101 (30.8.2018-13.1.2019)

Suomi on tarina. Se on fiktiivinen kertomus, jota on kirjoitettu uusiksi yli sata vuotta. Tunnemme hyvin tarinan käänteet, mutta ketkä tarinan ovat kirjoittaneet? Miksi juuri heidät valittiin kirjoittajiksi? Ja miten tarina kirjoitettiin: mitä jätettiin kertomatta, ja mitä korostettiin? Kenen etuja nämä tarinat ovat palvelleet?  Suomi Finland 101 -näyttely esittelee taiteilijoita, jotka purkavat auki satayksivuotiaan Suomen ja sen taiteen taakse piilotettuja valtarakenteita.

Näyttelyssä ovat mukana mm. Adel Abidin, Jenni Laiti / Suohpanterror, Niillas Holmberg ja Outi Pieski, Baran Caginli,Signe Hammarsten-Jansson, Tove Jansson,  Minna Henriksson, Pilvi Takala, Dzamil Kamanger, Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen, Kalle Hamm, Bita Razavi, Petra Isoniemi, Kalevi Helvetti, Matti Rauhaniemi ja Warda Ahmed.

 

Baran Çağinlin yhteisötaideteos ja installaatio kertovat rakennetun ympäristön utopiasta ja tragediasta

Turkissa syntynyt kurditaiteilija Baran Çağinli rakentaa "The Cities Beneath Our Feet" -yhteisötaideteoksen näyttelyn aikana työpajoissa yhdessä vantaalaisten nuorten kanssa. Veistostyöpajassa rakennetaan savesta taloja ja rakennuksia, ideana rakentaa yhteinen ja paras mahdollinen kaupunki kaikkien osallistuneiden kesken. Eri maista, kaupungeista ja kulttuureista tulevat nuoret muovaavat talonsa omien kokemuksiensa ja mielikuviensa perusteella. Lopputuloksena syntyy utopistinen  savikaupunki, joka  edustaa  monikulttuurista  yhtenäisyyttä ja  havainnollistaa eri kansalaisuuksien kokemuksia kodista ja kulttuurista.

Toisella puolella näyttelytilaa on esillä Baran Çağinlin veistosinstallaatio "No Man's Land", joka kuvaa taiteilijan omia kokemuksia kodista ja kulttuurista samaan tapaan kuin "The Cities  Beneath Our Feet" -teos. "No Man's Land"  esittää kuitenkin  utopian sijaan  traagisen näkökulman sodan hävittämästä kaupungista; pienoismallin ihmisen aiheuttamasta tuhosta, jonka keskelle katsoja voi kävellä. 

 

Garm: terävää satiiria ja poliittisia pilakuvia 1923–1953   

Suomi Finland 101 -näyttelyssä esillä on materiaalia, joka esittelee Garm-lehteä sekä Tove Janssonin ja Signe Hammarsten Janssonin siihen tekemiä kuvituksia. Garm oli vuosina 1923–1953 Helsingissä ilmestynyt ruotsinkielinen poliittinen, kirjallinen ja kulttuurinen pilalehti, jonka perusti toimittaja Henry Rein (1884–1953). Esillä on Garm-lehtiä ja alkuperäisiä karikatyyripiirroksia. Kuvitukset kertovat siitä, miten myös kuva voi ottaa kantaa vallitsevaan poliittiseen tilanteeseen.

Tove Janssonin ja hänen äitinsä Signe Hammarsten-Janssonin Garm-lehden kuvitukset valottavat aikakauden historiaa ja ottavat kantaa vallalla olleeseen poliittiseen tilanteeseen. Teokset on lainattu Vantaan taidemuseo Artsiin yksityisiltä keräilijöiltä.

 

Menneet näyttelyt


Menneet näyttelyt


Menneet näyttelyt


16.3.–29.7.2018


5.6.–29.7.2018


16.3.-3.6.2018


16.3.2017–14.1.2018


17.6.2016–15.1.2017