nettisivujen kansikuvatapetti sinivalk.png
pää alas_2.jpg
PAX -nettisivulogo_harmaa pohja.png
nettisivujen kansikuvatapetti sinivalk.png

Suomi Finland 101


SCROLL DOWN

Suomi Finland 101


suomi finland 101
30.8.2018-13.1.2019

Suomi on tarina. Se on fiktiivinen kertomus, jota on kirjoitettu uusiksi yli sata vuotta. Tunnemme hyvin tarinan käänteet, mutta ketkä tarinan ovat kirjoittaneet? Miksi juuri heidät valittiin kirjoittajiksi? Ja miten tarina kirjoitettiin: mitä jätettiin kertomatta, ja mitä korostettiin? Kenen etuja nämä tarinat ovat palvelleet?  Suomi Finland 101 -näyttely esittelee taiteilijoita, jotka purkavat auki satayksivuotiaan Suomen ja sen taiteen taakse piilotettuja valtarakenteita.

Näyttelyssä ovat mukana mm. Adel Abidin, Jenni Laiti / Suohpanterror, Niillas Holmberg ja Outi Pieski, Baran Caginli,Signe Hammarsten-Jansson, Tove Jansson,  Minna Henriksson, Pilvi Takala, Dzamil Kamanger, Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen, Kalle Hamm, Bita Razavi, Petra Isoniemi, Kalevi Helvetti, Matti Rauhaniemi ja Warda Ahmed.

 

Baran Çağinlin yhteisötaideteos ja installaatio kertovat rakennetun ympäristön utopiasta ja tragediasta

Turkissa syntynyt kurditaiteilija Baran Çağinli rakentaa "The Cities Beneath Our Feet" -yhteisötaideteoksen näyttelyn aikana työpajoissa yhdessä vantaalaisten nuorten kanssa. Veistostyöpajassa rakennetaan savesta taloja ja rakennuksia, ideana rakentaa yhteinen ja paras mahdollinen kaupunki kaikkien osallistuneiden kesken. Eri maista, kaupungeista ja kulttuureista tulevat nuoret muovaavat talonsa omien kokemuksiensa ja mielikuviensa perusteella. Lopputuloksena syntyy utopistinen  savikaupunki, joka  edustaa  monikulttuurista  yhtenäisyyttä ja  havainnollistaa eri kansalaisuuksien kokemuksia kodista ja kulttuurista.

Toisella puolella näyttelytilaa on esillä Baran Çağinlin veistosinstallaatio "No Man's Land", joka kuvaa taiteilijan omia kokemuksia kodista ja kulttuurista samaan tapaan kuin "The Cities  Beneath Our Feet" -teos. "No Man's Land"  esittää kuitenkin  utopian sijaan  traagisen näkökulman sodan hävittämästä kaupungista; pienoismallin ihmisen aiheuttamasta tuhosta, jonka keskelle katsoja voi kävellä. 

 

Garm: terävää satiiria ja poliittisia pilakuvia 1923–1953   

Suomi Finland 101 -näyttelyssä esillä on materiaalia, joka esittelee Garm-lehteä sekä Tove Janssonin ja Signe Hammarsten Janssonin siihen tekemiä kuvituksia. Garm oli vuosina 1923–1953 Helsingissä ilmestynyt ruotsinkielinen poliittinen, kirjallinen ja kulttuurinen pilalehti, jonka perusti toimittaja Henry Rein (1884–1953). Esillä on Garm-lehtiä ja alkuperäisiä karikatyyripiirroksia. Kuvitukset kertovat siitä, miten myös kuva voi ottaa kantaa vallitsevaan poliittiseen tilanteeseen.

Tove Janssonin ja hänen äitinsä Signe Hammarsten-Janssonin Garm-lehden kuvitukset valottavat aikakauden historiaa ja ottavat kantaa vallalla olleeseen poliittiseen tilanteeseen. Teokset on lainattu Vantaan taidemuseo Artsiin yksityisiltä keräilijöiltä.

pää alas_2.jpg

Korson kriminaalit


Korson kriminaalit


KORSON KRIMINAALIT
ARTSIN LÄMPIÖSSÄ
25.10.2018-13.1.2019

Syyskuussa 2018 ilmestynyt Korson kriminaalit -kirja kertoo 1960–80-luvuilla Korsossa toimineesta nuorisojoukosta, joka ansaitsi rahaa muun muassa viinan ammattimaisella trokaamisella, varkauksilla, shekkipetoksilla, kiristyksellä ja parituksella. Kirjaa varten kirjailija Ansu Kivekäs haastatteli aikamiehiksi varttuneita entisiä kriminaaleja. Projektin yhteydessä Ville Juurikkala kuvasi entisistä kriminaaleista vaikuttavat muotokuvat, jotka ovat esillä Artsin lämpiössä. Korson kriminaalit -valokuvanäyttely on itsenäinen osa Artsin Suomi Finland 101 -näyttelyä.

Ville Juurikkala on vantaalaislähtöinen valokuvaaja, musiikkivideo- sekä elokuvaohjaaja. Hän on valokuvannut promootiokuvia sadoille eri artisteille sekä tehnyt valokuvakirjoja, musiikkivideoita ja dokumenttielokuvia ympäri maailmaa.

Ansu Kivekäs on vantaalainen kirjailija. Hän on kirjoittanut useita kiitettyjä ja palkittuja nuortenkirjoja sekä rikosromaanin Perhosveitsi.

Juurikkalan valokuvia täydentävät haastattelutallenteista kootut tarinat, jotka on yleisölle kuunneltavaksi editoinut Juha Hujanen. 

Ville Juurikkala kertoo projektin herättämistä ajatuksista:

”Olin ensin ajatellut tätä vanhan Los Angeles-tuttuni Estevan Oriolin tyyliin, mutta tajusin ettei näistä tullutkaan sillä tavalla rajuja. Eniten läsnä on herkkä ihminen.

Aloin miettiä miten me kaikki olemme ihmisiä, mutta yhtä lailla me kaikki teemme pahaa elämämme aikana. Jotkut tekevät rikoksia - toiset vain elävät nyky-yhteiskunnan ihanteiden mukaan. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvana on hyvin vaikea nähdä itseään yhtään muotokuvien ihmisiä parempana.

Mä en tarkoita tätä puolustamaan rikoksia. On vain hyvä nähdä rehellisesti mitä tarkoittaa kun elämme sellaisten ihanteiden mukaan missä älyn voimalla palvomme nuoruutta, nopeutta ja lyhytnäköistä ’jatkuvaa kasvua’. Kokemuksen viisautta ja hitaampaa elämää emme osaa arvostaa.”

PAX -nettisivulogo_harmaa pohja.png

PAX - puhutaan rauhasta


PAX - puhutaan rauhasta


Näyttely on päättynyt.

Pax – puhutaan rauhasta -näyttely toi esiin erilaisia näkökulmia rauhaan ja rauhan käsitteeseen taiteen keinoin.

Mitä rauha merkitsee taiteilijalle? Mitä se merkitsee tässä ajassa ja tässä historiassa elävälle ihmiselle?

Vantaan taidemuseo Artsin uuden näyttelyn teema on rauha, eräs historiamme käytetyimmistä eufemismeista. Viimeisen vuosisadan aikana rauhan avulla on oikeutettu sotia, kolonialismia, kansanmurhia, riistoa ja sortoa.

PAX –näyttely haluaa kysyä, mitä kaikkea rauha todella tarkoittaa. Alkaako rauha sittenkään, kun aseilla ampuminen loppuu? Onko rauha rauhaa kaikille? Miksi sota esitellään meille rauhana tai ainakin sen takaajana? Taiteilijat tarkastelevat rauhan käsitettä yllättävistä näkökulmista; Pekka Elomaan rauhalliset maisemat paljastuvat Suomen sisällissodan unohtuneiksi teloituspaikoiksi, Sasha Huberin teoksissa ihminen rikkoo pysyvästi luonnonrauhan, Darren Cullenin teokset ihmettelevät, miksi glorifioimme sodasta pois kaiken kauheuden ja Ismar Cirkinacigin kauniit kukat ovat saaneet energiansa sodan kauheuksista.

Näyttelyssä on esillä teoksia Vantaan kaupungin taidekokoelmasta ja lainateoksia muista museoista ja kokoelmista. Lisäksi mukana on uusia teoksia, jotka syntyivät Artsin kutsuessa graffitin ja katutaiteen taiteilijoita pohtimaan näyttelyn teemaa.

PAX - puhutaan rauhasta -näyttely sisältää kaksi vaihtuvaa itsenäistä näyttelyä, joiden teemat liittyvät rauhaan; Tove Janssonin Hobitti-näyttelyn ja Erkki Pirtola kuvia ja sanoja -näyttelyn.

 

 

PAX- puhutaan rauhasta näyttelyn itsenäinen osa on Tove Janssonin Hobitti -näyttely, joka on esillä 16.3.-3.6.2018. Tove Janssonin Hobitti-kuvitukset ovat ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa esillä yleisölle.

Tutustu näyttelyyn tästä.

 

 

Hobitti -näyttelyn jälkeen avaamme PAX – puhutaan rauhasta -näyttelyn sisällä toisen itsenäisen näyttelyn, jonka teema liittyy rauhaan. Kuvataiteilija Erkki Pirtolan kuvia ja tekstejä yhdistelevä näyttely esittelee suomalaisen kuvataiteen sanataiturin, jonka laajaan tuotantoon kuului myös sarjakuvia.

Tutustu näyttelyyn tästä.

 

pax – puhutaan rauhasta LISÄTIEDOT:

Vs. museon päällikkö Jyrki Nieminen  
jyrki.nieminen@vantaa.fi

Yleisötyön amanuenssi Eeva Hytönen
eeva.hytonen@vantaa.fi

Taidekasvattaja Helena Eräkare
helena.erakare@vantaa.fi

Kokoelma-amanuenssi Pauliina Kähärä
pauliina.kahara@vantaa.fi

 

Näyttely on

päättynyt.

16.3.–29.7.2018

PAX –

puhutaan

rauhasta

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

16.3.–3.6.2018

Tove

Janssonin

hobitti


 

 

5.6.–29.7.2018

Erkki Pirtolan

kuvia ja

sanoja

Erkki Pirtolan kuvia ja sanoja


Erkki Pirtolan kuvia ja sanoja


pirtola_pulukuva_nettisivut.png

erkki pirtolan kuvia ja sanoja
5.6.-29.7.2018

Vantaan taidemuseon näyttely esittelee Erkki Pirtolan teoksia, jotka eivät ole olleet ennen esillä. Mukana on sarjakuvamaisia piirroksia, kuvaa ja tekstiä yhdistäviä tarinallisia kuvia sekä kyyhkysten ja ihmisen suhdetta kuvaavia teoksia. Näyttely on osa Vantaan taidemuseon kokoelmahankintaa.


Erkki Pirtola (1950–2016) oli kuvataiteilija, kirjoittaja, kriitikko, kuraattori ja taideopettaja. Pirtola oli myös yksi ITE (Itse tehty elämä) -taideliikkeen julkisimmista puolestapuhujista ja toi aktiivisesti tätä niin sanottua modernia kansantaidetta esiin nykytaiteen kentällä. Pirtola tunnetaan lisäksi yhtenä videotaiteen pioneerina Suomessa. Taiteilijan yli 40-vuotiseen uraan mahtui lähes koko kuvataiteen muutosten kirjo. Erkki Pirtola sai valtion kuvataidepalkinnon vuonna 2011.


Erkki Pirtolan kuvia ja sanoja -näyttely esittelee sanataiturin ja piirrosviivan mestarin, joka havainnoi omaa elämäänsä ja ympäristöään satiirin ja lempeän huumorin kautta. Kyyhkysen ja ihmisen suhteesta kertovat kuvat ajoittuvat 1970-luvulle, jolloin Pirtoloilla asui kotona kyyhkynen.


Näyttely on itsenäinen osa Vantaan taidemuseon PAX – puhutaan rauhasta -näyttelyä.

Menneet näyttelyt


Menneet näyttelyt


Menneet näyttelyt

16.3.-3.6.2018

16.3.2017–14.1.2018

17.6.2016–15.1.2017