22. tammikuuta 2016  Vantaan Sanomat uutisoi Myyrmäen Urheilupuisto Oy:n toiminnasta tehdystä sisäisestä tarkastuksesta otsikolla ”Tuhansien eurojen viinalaskuja ja kalliita lahjoja – salainen raportti paljastaa Vantaan urheiluyhtiön sikailut”.

Tarkastuksessa oli selvitetty yhtiön varojen käyttöä ja toimintaan liittyviä epäkohtia. Raportin mukaan yhtiön johdossa toimineet henkilöt olivat käyttäneet yhtiön varoja muun muassa alkoholiin ja lahjoihin. Uutinen nosti esiin kysymyksiä yhtiön hallinnosta, varojen käytöstä ja päätöksenteon vastuullisuudesta.

Tästä sai alkunsa tapahtumaketju, joka tunnetaan nimellä HÄVETKÄÄ!

Kannanotto syntyy Myyrmäessä

Uutinen kiinnitti myyrmäkeläisen graffititaiteilija Henden huomion myös henkilökohtaisella tasolla. Hän oli perheensä kanssa tehnyt vuosien ajan vapaaehtoistyötä urheiluseuroissa, jotta junioreille voitiin järjestää harjoitteluaikaa Myyrmäen urheiluhalleissa. Henden mielestä vallankäyttäjien rahankäyttöön ei pitänyt suhtautua pelkillä voivotteluilla, vaan siitä piti sanoa ääneen. Hän päätti tehdä sen taiteen keinoin.

Hende suuntasi Myyrmäen lailliselle graffitiaidalle ja kutsui mukaan toisen paikallisen graffititaiteilijan: Deoksen. Haastavissa talvisissa olosuhteissa seinälle syntyi yli 10-metrinen teos, jossa kuvattiin uutisessa mainitut kolme henkilöä nimineen. Hahmojen yhteyteen maalattiin teksti HÄVETKÄÄ!

Teos oli suora kommentti Myyrmäen urheilupuisto Oy:n toimintaan ja toi asian näkyväksi julkisessa tilassa.

Kaupunki peittää teoksen

Seuraavana päivänä Myyrmäen paikallisissa keskusteluryhmissä alettiin kysellä, miksi HÄVETKÄÄ!-graffiti oli peitetty. Tieto tavoitti nopeasti myös teoksen tekijät.

Graffitiseinää hallinnoivan Myyrmäki-liikkeen mukaan Vantaan kaupunki oli päälle maalauksen takana.  Kaupunginjohtaja Kari Nenonen vahvisti asian myöhemmin muun muassa Helsingin Sanomille annetussa kommentissa:

”Pyysin maalaamaan teoksen yli tiistaina. Kritiikki oli henkilöönmenevää ja loukkaavaa, ja väärinkäytösasia on jo poliisitutkinnassa”

Henden ja Deoksen tulkinta tilanteesta oli toinen:

”Arvostamme sananvapauttamme sekä luvallista graffitimaalaukseen tarkoitettua seinää sen verran, että katsoimme velvollisuudeksemme restauroida maalauksen”, Hende perustelee toiseen erään lähtemistä blogissaan.

Hende ja Deos palasivat graffitiaidalle. He poistivat graffitia peittävän lateksimaalin ja kunnostivat maalauksen pintaa, jolloin teos palasi jälleen näkyviin.

Teos irrotetaan seinästä

Myyrmäen keskusteluryhmässä kohistiin jälleen: tällä kertaa kasvokuvia esittävät vanerit olivat kadonneet graffitiseinältä. Tapausta epäiltiin aluksi ilkivallaksi.

Pian kävi ilmi, että teon takana oli jälleen Vantaan kaupunki. Kaupunki kertoi muun muassa Helsingin sanomille, että pari vaneria oli viety ”vaihdettavaksi”.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle myöhemmin annetussa selvityksessä Vantaan kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja perustelivat sensuuria yksityisyyden suojalla. Selvityksen mukaan kasvokuvien ja nimien esittäminen ulkotiloissa, kauppakeskuksen vieressä sijaitsevalla graffitiseinällä "Hävetkää!"-tekstin yhteydessä voi vaikuttaa kyseisten henkilöiden maineeseen ja yhteiskunnalliseen arvostukseen.

Tapaus alkoi saada laajempaa mediahuomiota. HÄVETKÄÄ!-graffitin ympärillä käytiin keskustelua muun muassa sananvapaudesta, julkisen tilan käytöstä ja laillisen graffitiseinän tarkoituksesta.

HÄVETKÄÄ! liitetään Artsin kokoelmaan

Poistettujen vanerilevyjen kohtalosta keskusteltiin sekä paikallisissa keskusteluryhmissä että mediassa. Hende sai lopulta tuntemattomalta henkilöltä viestin, jonka mukaan irrotetut levyt olisi viety Variston varikon roskalavalle. Hän kävi tarkistamassa tiedon itse, ja levyt löytyivätkin varikolta.

Mutta miten vanerit saataisiin roskalavalta turvaan?

Ratkaisuksi nousi Vantaan taidemuseo Artsi, joka oli juuri profiloitunut Suomen ensimmäisenä graffitiin ja katutaiteeseen erikoistuneena taidemuseona. Hende otti yhteyttä Artsin intendenttiin Kati Huovinmaahan.

Artsin väliintulon myötä vanerilevyt saatiin pelastettua roskalavalta. Vantaan taidemuseo päätti myöhemmin liittää HÄVETKÄÄ! -graffitin osaksi kokoelmaa. Teoksen virallinen luovutustilaisuus järjestettiin Myyrmäen asemalla 09.02.2016 osana ”Myyr York puhuu: graffiti ei vaikene” -keskustelutilaisuutta.

Sananvapauskysymys

Jo tammikuussa 2016 HÄVETKÄÄ! tapaus herätti kysymyksiä sananvapaudesta. Tapahtumat poikivat kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamiestä pyydettiin tutkimaan, onko Vantaan kaupunginjohtaja tulkinnut omin päin lakia sananvapaudesta ja ylittänyt toimivaltuutensa määrätessään taideteoksen ylimaalattavaksi.

Alkuperäinen kantelija peruutti kantelun myöhemmin. Oikeusasiamies kuitenkin katsoi, että asialla oli sananvapauden näkökulmasta yleisempää merkitystä ja päätti jatkaa käsittelyä omana aloitteena.

Oikeusasiamies antoi ratkaisun toukokuussa 2017. Sen mukaan Vantaan kaupunki oli loukannut Henden ja DEOKSEN sananvapautta.

Ratkaisu perustui siihen, että HÄVETKÄÄ! graffiti kritisoi julkisuudessa käsiteltyä epäilyä kaupungin omistaman yhtiön varojen väärinkäytöstä, joka oli yhteiskunnallisesti merkittävä aihe. Taiteilijat osallistuivat teoksella demokraattiseen julkiseen keskusteluun.

Kuvattuja henkilöitä ei, oikeusasiamiehen mukaan, esitetty halventavasti eikä heidän väitetty syyllistyneen rikokseen, vaan häpeämiseen kehottava ilmaus oli eettis-moraalinen kannanotto. Näin ollen viranomaisen puuttumiselle taiteilijoiden sananvapauteen oli korkea kynnys, eikä toteutettu puuttuminen ollut välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa.

Uusi sivu kääntyy: THIS IS IT

HÄVETKÄÄ!-tapauksen jälkeen Hende ja Deos saivat mahdollisuuden toteuttaa uuden luvallisen graffititeoksen Vantaalle. Teoksen sijoituspaikaksi valittiin Vantaan taidemuseo Artsin ulkoseinät.

Taiteilijat kutsuivat projektiin mukaan kollegoitaan ja ystäviään. Näin muodostui ARTSI SPRAY SQUAD (ARTSI MAALI RYHMÄ), johon kuuluivat Henden ja Deoksen lisäksi Spinner, Blitz, Fuze, Tazer, PSite ja Close.

Yhteistyön tuloksena syntyi THIS IS IT, graffitin historiaa ja eri tyylisuuntia juhlistava teos. Valmistuessaan 2016 se oli Suomen suurin yhtenäinen, julkiseen ulkotilaan laillisesti toteutettu graffititeos.

Teos merkitsi uutta vaihetta Vantaan kaupungin ja paikallisen graffitiyhteisön yhteistyössä. Samalla se osoitti, että HÄVETKÄÄ!-tapauksen herättämän keskustelun rinnalle oli syntynyt myös uudenlaisia mahdollisuuksia graffititaiteelle osana museota ja julkista kaupunkitilaa.

< Kokoelmapoisto performatiivisena eleenä